Harkkavuoro 3 ja lätinöitä

Harkkavuoro 3: Ensihoitopalvelun pääasema, Mustamäe
Keikkamäärä: 13 hälytystä, 2 lapsipotilasta

Vuoro oli päiväsaikaan kiireinen, mutta keikkoja ajaessa aika kului vähän joutuisammin. Tällä kertaa oli fiksu ja kirjasin keikat itselleni muistiin. Vuorossa tuli sellaisia keikkoja, joita ei vielä tähän mennessä ole kohdalle osunut, kuten sähkötapaturma.

EDIT pari päivää myöhemmin: Tänään fiksuna tyttönä pyyhin kaikki ylöskirjaamani keikkatapaukset puhelimen muistiosta ja tajusin vasta sen jälkeen, etten ollut kirjannut niitä ylös. Hohhoijaa. Valitettavasti tällä kertaa ei tule keikkakoontia tekstin loppuun!

Oli harvinaista herkkua, että klo 00.00 jälkeen yöllä ei ollut yhtä ainuttakaan hälytystä ambulanssille, jossa työskentelin. En kylläkään nukkunut katkeamatonta yöunta, sillä nukkumahuoneissa kuuluu kaikki hälytykset kovaäänisten kautta. Sitä aina jännityksellä odottaa, sanotaanko oman auton numero ja kun sitä ei tule, on kiva sulkea silmät uudestaan ja jatkaa unia.

Ensimmäinen töiden jälkeinen vapaapäivä ei alkanut kotona nukkumisella, vaan hyppäämällä lämpimään suihkuun, fiilistelemällä musiikkia ja nauttimalla nousevasta auringosta. Päivän suunnitelmissa oli tavata tyttökaveriani ja kahta lappeenrantalaista koulukaveriani, jotka olivat tulleet yhden yön reissulle Tallinnaan.

Tyttökaverini kanssa suuntasimme ensin Subwayhin syömään (halvempaa subia, kuin Suomessa) ihan pitkän kaavan mukaan ja vaihtamaan kuulumisia tarkemmin kun olimme ihan kaksistaan. Syöpöttelyn ja juoruilun jälkeen suuntasimme Rottermannille kiertelemään vaatekauppoja. Toppatakissa oli vähintäänkin tuskastuttavaa kierrellä kauppoja. Pakkasista lähtenyt ihminen kun ei oikein osannut varautua tämmöisiin vesisateisiin ja plussakeleihin. No, tietääpähän ainakin olevansa elossa. Ystäväni kanssa vierähti useampi tunti oikein mukavasti. Robert's Coffeessa nautitun Chai latten jälkeen tiemme erosivat ja suuntasin kämpille siistiytymään illan ravintolareissua varten.

Tapasin koulukaverini Vanhassa Kaupungissa MEKK-nimisessä ravintolassa. Se vasta olikin reissu. En kovinkaan usein käy hienoissa ravintoloissa koska olen köyhä. Bussimatkani Tallinnan keskustasta kämpille kestää noin 25 minuuttia ja aikaa kämpässä hääräämiseen olisi vain 40 minuuttia.

Tilanne oli niinkin ihana, että aamulla tekemäni meikki oli vesisateesta johtuen levinnyt pitkin poskia, hiukseni tuulen tuivertamat ja vaatekriisini oli pahimmillaan. Eritoten tuskaa aiheutti kenkien valinta, sillä en ollut varautunut ottamaan matkaani mitään hienoon ravintolaan soveltuvia kenkiä. Vaihtoehtoina olivat nahkaiset pitkävartiset talvitennarit, ruskeat nahkaiset talvinilkkurit (ei mitkään sipsuttelukengät), lenkkarit tai salikengät.Toivoin, että ravintolassa on sen verran pimeää, että kaunis kenkävalintani ei näy ja panostin sitten kaikkeen muuhun senkin edestä. Pikaehostautumisessa olen guru, jos tilanne niin vaatii!

Alkuruuaksi otin paistettua tomaattia, jonka kanssa tarjoiltiin salaattia ja pähkinöitä. Pääruoaksi otin ensimmäistä kertaa elämässäni ankkaa, joka tarjoiltiin kasvisten ja kastikkeen kanssa. Ruoka oli aivan taivaallisen hyvää! Ja yllättävän halpaa siihen nähden, että oltiin omaan silmääni hienossa ravintolassa. Alkuruoka maksoi 7€ ja pääruoka 17€.

Miulle on iskenyt päälle pieni kirjoittajan blokki. Tekstiä ei synny ihan samalla tavalla ja ajatukset on todella hajanaisia. Toivotaan, että tilanne tästä hiljaksiinsa korjautuu!